Kuin ois sunnuntai

Pariisin Kevät on viime aikoina ollut rakkautta.

Tämä päivä on ollut autuaallista sikeää tuhinaa aina tuonne yhteentoista asti, jolloin äiti soitti (alakerrasta!) että oltais lähdössä kirpparille ja että lähdenkö messiin. No, kiskouduin ylös sängystä ja raahauduin infernaalisen väsymyksen vallassa alakertaan ravinnonlähteiden äärelle ja aurinkolasien pelastamana ja pipo päässä hiimailin Skodan takapenkille ja kohti Alppis storea. Mitään vaatetta ei löytynyt, mutta bongasin joitain jumalaisia esineitä kuten äärimmäisen himottavan rokokoonojatuolin sekä keskiaikaisen Euroopan kartan tauluna - sitten kun muutan omilleni, täytän kämppäni kaikella tuollaisella nörttitavaralla ja löllään onnellisena esteettisessä ilmapiirissä. Mulla himottaisi hommata syksyksi uusi kämppä; saa nähdä tosin miten käy, ensi kesän työllisyystilanne ei näytä mitenkään hyvältä. 

Kuten osa varmaan tietää, allekirjoittanut tanssahteli vanhat perjantaina. Niistä ei tässä enempää, mainittakoon vaan että Hene näytti hyvältä, mää istuin lantiopönkät siukuralle wanhojen kuvassa, ruoka oli hyvää ja jatkot äärimmäisen jees. Oli ihanaa päästä tanssimaan pitkästä aikaa. Odotan innolla sitä elokuista päivää kun täytän maagiset kahdeksantoista vuotta; Suomen klubiskene on perseestä kun alaikäisenä ei pääse minnekään tanssimaan - mua kun ei tuo alkoholipuoli niinkään kovasti kiinnosta. (Mun viimekesäisestä Amarillon reissusta ei puhuta :--D) Panin jatkoilla myös merkille, että mussa on joku pimeä puoli, sillä rehellinen amisjytä pistää tanssijalat liikkeelle. Bileet on parhaat hyvässä seurassa, jota mulle tarjoiltiin valitun mongolialaispossen ja eritoten Henen ja Jekan muodossa puolenyön maissa; oli hikistä ja nihkeetä ja hitaat Mikan kanssa especislly so, mutta parasta oli eikä kolme klonkkua tuoneet edes krapulaa aamuksi vaikka yhteentoista asti mäyräilinkin sängyssä - lihakset kramppas aika kiitettävästi.

Penkkareissa oli hyvännäköisiä ihmisiä, ja iloa tuotti eritoten Eijan tulkinta Matti Nykäsestä Merveineen. Maskeerasin molemmat Liisan suosiollisella luvalla olla tunnilta pois. Myös Tuksu oli viehättävä. 

Tekee mieli rakkautta ja haleja. (Se nyt ei ole mitään uutta, kuten Tiia toteaisi :---D) Myös herra x tuottaa turhautumista. Pelkään että olen kovin obvious.

Peace out,

Viivi.